Tikkuja-portfolio

Kuvilla on joskus ollut maagista voimaa. Ne ovat kuuluneet osana riitteihin, toimineet mietiskelyn tukena tai muistuttaneet pyhyyden ilmentymistä. Minulle yhteys ja suhde tähän "äitimaahan", luontoon, on eräänlainen uskonnollinen kysymys.

 

Tikkuja kuvasarjaa ajattelin oman luontosuhteeni "rituaalisena" kuvastona, yhteyden ylläpitovälineenä. Minulle luonto on aina edustanut muutakin kuin vain tieteellistä tosiasiaa ja olen halunnut tulkita ja lähestyä sitä intuitiivisesti. Halusin tehdä kuvia, joissa läsnä on paitsi luonto, myös ihmisen mieli. Ehkä taustalla oli myös muistoja lapsuudesta, jossa tikut, kävyt ja risut elivät mielikuvituksellista elämää, mutta jättivät samalla tuntuman aineen orgaanisuudesta, sen lämpimästä ja maatuvasta olemuksesta. Kuvien teossa oli kaiketi kyse myös elämänkierron ja kuoleman tunnustelemisesta.

 

Luin hieman samoihin aikoihin Thomas Tranströmerin runokokoelmaa "Romaanisia kaaria" ja häikäistyin sen sisällöstä. Mieleeni jäi jääpuikon luonnehdinta "nurinpäin käännettyä gotiikkaa". Omassa jääpuikkomielikuvassani olin nähnyt saman kaltaista juhlavuutta ja koin syvää hengenheimolaisuutta runoilijan kanssa. Pyysinkin häneltä  lupaa saada käyttää kokoelman nimirunoa kuvasalkun esipuheessa, minkä ilokseni sainkin.

 

Tikkuja ilmestyi 1992. Siinä on kymmenen kuvaa ja salkun koko on 47 x 42 cm. Painosmäärä on 400. Kuvat painettiin Erwekon kirjapainossa, mutta suunnittelun, sävyerottelun reprokameralla, asemoinnin ja sidonnan tein itse. Pentti Sammallahti opasti filminteossa ja oli mukana painovalvonnassa. Kuvat painettiin neljällä sekoitusvärillä, joista kaksi oli mustaa. Rasteri oli stokastinen. Paperina käytin kierrätyspaperia ideologisista syistä.

​

​

​

​